On se raskasta tämä maalaiskissan elämä

Muska 1v

Rakkautta on suorittaa toiselle iltapesu

Äitiiiiii, joko ilta herkku on valmis?

Varvaskissa Vilma

Hammaskiveä näyttää jonkin verran olevan...

Vilma 16v yhdellä lempi paikoistaan etupihalla

Voi sitä kissakin "nukkua pystyyn"

Huhuu.....missä luuraat?....

Kyllä isin syliin mahtuu

Näin sujuu pakkaspäivät

Meille muutti pieni Muska-neiti lokakuun 2015 alussa

Isäntä opetti heti talon tavoille, aamupala on päivän tärkein ateria.

Muska joutui viihtymään meidän kanssa sisällä, kunnes hänet oli steriloitu. Sen jälkeen hänkin pääsi ulos hiiri jahtiin poikien kanssa.

Vilma oli persoonallinen vanha rouva, joka sulostutti elämäämme yli 18-vuotta. Tämä kiltti, hellä ja rakastettava kissa rouva, helli meitä kaikkia puskemalla ja "leipomalla", etenkin ihmisten varpaita ja koirien tassuja. Siksi hän sai lisänimen "varvaskissa". Hän piti myös huolta koirien päivittäisestä hygieeniasta, suorittamalla niille "kasvohoidon". Vilma toimi apuäitinä pentueideni hoidossa sulassa sovussa emän kanssa, pesten ja leikittäen pentuja.

Viljo-herra 14v sai syntymässään villikissan verta suoniinsa, mutta se ei estä häntä nauttimasta kotikissan päivistä. Veri vetää kuitenkin kulkemaan, kastraatiosta huolimatta. Onneksi reissut ovat iän myötä lyhentyneet ja vaikka kesä aikaan saattaa mennä useita päiviä, ettemme näe häntä, niin talvisin hän tulee kyllä sisälle lämpimään, ainakin yöksi. Hän ei liiemmin välitä koirista, ne kun ovat hänen mielestään liian tuttavallisia ja sotkevat turkin. Siksi hän viihtyy parhaiten joko meidän sängyn päällä, olohuoneessa tai yläkerrassa, niihin eivät koirat saa tulla.

Sir Lemmy Kilmister 8v, sai suuret saappaat täytettäväksi jos nimeä katsoo. Ja tämä mahtava persoona täyttää ne ehdottomasti. Lemmy on erittäin hellä ja rakastettava, mutta myös peloton ja erittäin suuren egon omaava kissa-herra. Hän tulee toimeen niin kissojen, koirien kuin hevostenkin kanssa, ihmisistä puhumattakaan. Toisaalta hän pitää piha piirin puhtaana hiiristä, rotista ja muista kutsumattomista vieraista sekä ajaa siinä sivussa isotkin ketut käpälämäkeen ison egonsa turvin.

Voimamies-kissa

Viimeisinä vuosina Vilma kävi talvisin ulkona vain hetkittäin, hän kun oli vanhemmiten alkanut karsastaa sadetta ja pakkasta. Yksi hänen lempipaikoista oli silloin Miran koulussa tekemä pesäpuu.

Kesällä mamma viihtyi ulkona kaiket päivät, eikä hänestä kyllä olisi päälle päin sukonut, että oli niin vanha! Auringon oton lomassa hän saattoi intoutua pyydystämään perhosia, tai juoksu pyrähdyksen lopuksi jopa kiipeämään puuhuun....tosin vain metrin korkeuteen enää.

Kyllä sitä kulkuri poikakin nauttii turvallisista päikkäreistä pehmeällä sängyllä, jaksaa sitten taas kulkea omia polkujaan....

Viljo poika kulkee todellakin omia polkujaan, joskus ne johtavat jopa eläinhoitolani katolle, josta herran on hyvä tarkkailla tiluksiaan.

12 vuoden ikä alkaa rauhoittaa kulkijapoikaakin jo. Iltaisin Viljo käpertyy päivän retkien jälkeen keräämään voimia taas seuraavaan seikkailu päivään.

Lemmy viihtyy ulkona, vaikka pakkasta olisi kuinka paljon tai sataisi vettä, kuin sieltä kuuluisasta Esterin..... Liekö syynä suonissa virtaavassa norjalaisen metsäkissan perimässä.

Yöt hän viihtyy tiiviisti meidän vieressä, nauttien lämmöstä kuten kissan kuuluukin.

Lemmy ja hänen vähän isommat ystävänsä "laiduntavat" samalla pellolla.

Kuin kissa ja koira......

Tää on just kissan mentävä kori....

Vilman pitkän iän salaisuuksiin kuului mm terveellinen aamiainen jugurtin kera.

Älä koirista välitä, minä hoidan vahtimisen tällä tontilla!

Hyvin sitä sopii puukoriinkin nukkumaan...

Voisit sä lähettää pari messagea mun puolesta?....

ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ

Se kinkun pala on mulle!....

Miten niin kauppakassi?.....

Eiks nyt kukaan tajua avata tota ovea mulle?!

Oma apu, paras apu!

Hei sit vaan....