Suvimarjan Ionitza "Masa" -  Suvimarjan Kennel | Turku

B/B, 0/1
s.23.12.2002 *15.4.2013
Omistajat: Katja Hakanen ja Reima Leinonen
J-pentueen sukutaulu
masa ja lelu
Viivi-neiti
Masa eli koko lapsuutensa ja nuoruutensa Viivi-neidin hellässä hoivassa ja opastuksessa. Kun Viivi sitten iän myötä alkoi nähdä huonosti, hoiteli Masa opaskoiran virkaa ja kulki lenkit pitäen Viivin aivan tuntumassaan. Herrasmiehen tapaan hän nyt vuorostaan hoivasi vanhenevaa ystäväänsä.

Kun lopulta tuli aika jättää hyvästit 13½ vuotiaalle ystävälle, jonka kanssa oli elänyt koko ikänsä, oli Masa surun murtama. Ikävä alkoi hellittää vasta sitten, kun hän sai uuden kumppanin, Bellan, vierelleen. Bella oli 3-vuotias, hyvin ujo tyttö, jonka elämän alku taival ei ollut niitä kaikkein onnellisempia. Masa herran turvallisessa suojeluksessa Bella reipastui silmissä ja on nykyään melko vauhdikas lady, joka huolehtivaisena naikkosena pitää Masan päivittäisestä puhtaudesta huolta nuolemalla huolellisesti Masan korvat ja kuonon. Menee siinä sivussa palvelusväen kädetkin, ne kun eivät Bellan mielestä saa niitä koskaan riittävän puhtaiksi.
Viivi
Suvimarjan Ionitza
Masa oli rauhallinen vanha veikko joka miesten tapaan piti herkuista ja hyvästä ruuasta. Silakkapihvit ja räiskäleet olivat erityisesti kulinaristisen Matti-herran mieleen. Ja jotain erikoista Masan mausta löytyi myös; hän nimittäin rakasti karviaismarjoja, joita hän popsi omatoimisesti suoraan puskasta! Siankorvat olivat mukava välipala varsinaista ateriaa odotellessa.

Ja ruuan päälle pitikin sitten isäntämäiseen tapaan oikaista sohvalle ja ottaa ruoka levot, miesmäisesti kuorsaten tietenkin.

Kun ruoka oli sopivasti laskenut herra saattoi alkaa askarrella lelujen parissa, eihän se ole pelkästään pennuille sallittua. Askartelun jälkeen palvelusväki siivosi jäljet, eli noukki sen mitä tällä kertaa leluista jäi tähteeksi. Jostain kumman syystä Katja siirtyi aika nopeasti hankkimaan Masan lelut koirakaupan sijaan kirpputoreilta, konkurssin uhalla.

Masa nautti, moneen muuhun koiruuteen verrattuna, huomattavasti enemmän auringosta. Kun muut jo kieli pitkällä läähättäen siirtyivät varjoon, niin Masa vaan käänsi kylkeä täydessä auringon paahteessa ja otti kokovartalo rusketusta. Niinpä hän erityisesti rakasti kesäistä mökkeilyä Saimaan rannalla, Imatralla. Siellä herralla oli tapana heti aamusta, kun mökin oven avasi, painella suoraan laiturille kyljelleen imemään aamuauringon ensimmäiset säteet kroppaansa.
Masa